tiistaina, lokakuuta 03, 2006

Arkivapaat ja vesisade ovat neuleiden kannalta tuottoisa yhdistelmä!



Branching out valmistui, lankana Katian Topolino -mohairsekoite ja puikkoina nro 5 pyöröt. Aloitin huivin neulomisen Knittyn ohjeen mukaan aikaslailla kuukausi sitten, muutaman ekan päivän olin ahkera, mutta sitten aloin epäillä huivista tulevan liian lyhyen. Yritin löytää lisää lankaa, tuloksetta. Tekele hautautui kaappiin, tein sitä pari riviä silloin tällöin, lähinnä velvollisuudentunnosta.

Eilen sitten etsin tekeleen käsiini ja eipä siinä kauaa mennyt. Ja mitatkin pingotuksen jälkeen on n. 23 cm x 160 cm, eli ihan riittävän pitkä huivista tuli epäilyistäni huolimatta. 50 grammasta lankaa siis tosiaan voi saada kaulahuivin!

Tykkään tuosta nyt valmiina kovasti, kannatti neuloa valmiiksi. Ja loppujen lopuksi huivi oli nopea tehdä, jos ei lasketa lukuisia taukopäiviä... Mallikertaa en kyllä oppinut ulkoa, vaan aina piti seurata kaaviota. No, ehkä senkin olisi oppinut, ellei olisi pitänyt niin pitkiä taukoja. Eli voisin joskus tehdä BO:n jonkun toisen värisenäkin. Tai sitten voisin seuraavaksi kokeilla jotain ihanaa kolmiohuivia, nyt kun on pitsineuletta vähän harjoiteltu :)

2 kommenttia:

laurar kirjoitti...

Oih, se on kiva. BO:n jälkeen luonnistuu kyllä kaikki pitsit, enkuksikin. Se on tosi hyvä peruskurssi.

Kiva tuo huivin alku tuossa alemmassakin postauksessa. Entä jos tekis poikittain? Siis niin et luo aluksi ihan pirusti silmukoita ja neuloo sitten tasona sen huivin leveyden verran.

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis, ihana, suloisen pehmeän näköinen!