torstaina, joulukuuta 28, 2006

Joulu on ohi ja nyt voin taas keskittyä enemmän neulomiseen!



Ensimmäisenä puikoille pääsi Ahvenanmaalta pyöräretkellä löytynyt lanka. Olen jo pitempään suunnitellut tekeväni tästä langasta sukat ja tällaiset niistä tuli. Vyyhdissä oli 180 grammaa ohutta liukuvärjättyä villalankaa, jonka kerin kahdelle kerälle.

Aloitin neulomaan nro 3 puikoilla kärjestä aloittaen. Nämä ovat muuten ekat kärjestä aloitetut sukkani! Muistelin netissä näkemiäni ohjeita ja hiukan sovelsin oman pääni mukaan ja kyllä ne silmukat vaan siitä syntyivät.

Kantapäätkin ovat mulle uutta mallia, sanotaankos noita nyt tiimalasikantapäiksi vai miksi... Tykästyin kovasti tuohon kantapäämalliin, oli jotenkin nopeamman ja helpomman tuntuinen neuloa ja ehkä tuntuu istuvan paremmin jalkaankin, kuin perinteinen malli.

Neuloin molempia sukkia yhtä aikaa, ajattelin tehdä niin pitkät varret kuin lankaa riittää, kuvittelin langan loppuvan johonkin pohkeen tienoille. Lankakerät tuntuivat kuitenkin pienenevän hyvin hitaasti ja päättelin varret polven alapuolelle. Punnituani sukat huomasin niihin kuluneen vain n.80 grammaa lankaa, tosi riittoisaa lankaa siis! Nyt lankaa on jäljellä vielä n.100 grammaa, joten siitä tulee lyhyempivartiset sukat kultsillekin.

Sukat tuntuvat jalkaan ihanan lämpimille, huomaa kyllä että ovat täyttä villaa! Kestävyys ei ehkä ole kaikkein paras, luulisin, mutta kestävä minkä kestävät... Niin ja väreistä vielä. Lanka tosiaan on liukuvärjätty aika pitkällä liukumalla, joten sukat ovat oikeastaan aivan eri väriset. Mut mun mielestä se on vaan hauska juttu!

Seuraavaksi on luvassa piponneulomista... Kävin tänään ostamassa pipolangat kultsille ja itselleni.

maanantaina, joulukuuta 04, 2006

Pari kuukautta on sitten kulunut siitä, kun viimeksi päivitin blogiani... Mitähän selityksiä nyt keksisin tälle tauolle? Ehkä on parempi olla selittelemättä.

Jotain olen neulonutkin tällä aikaa, mutta kaikista neulomuksista ei ole kuvia tullut otettua.



Tälläisen boleron tein pari viikkoa sitten olleisiin pikkujouluihin. Malli on sovelllettu huhtikuun (?) 2006 Suuri Käsityölehden ohjeesta. Lanka Tennessee n. 3 kerää ja puikot nro3.

Tuli hiukan kiire tämän kanssa, edelliskeskiviikkona tajusin, ettei mulla ole mitään päällelaitettavaa perjantain pikkujouluihin... Kipaisin Eurokankaasta kankaan hameeseen ja Vapaavalinnasta muutaman kerän Tennesseetä. Hameen ompelin neljässä tunnissa, tähän boleroon meni muutama tunti enemmän. Päättelin reunusta vielä pari tuntia ennen juhlien alkua...

Valmista kuitenkin tuli ja nyt bolero on ollut kanssani jo kaksissa pikkujouluissa! Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin tehnyt muutamia juttuja toisin. Olisin neulonut takakappaleen kokonaan uusiksi, nyt se on vähän liian leveä ja olisin purkanut reunuksen päättelyn vielä kolmannen kerran, nyt kahteen kertaan neulottuna se edelleen kiristää... Mutta kelpaa mulle näinkin.



Tässä sitten on kultsin kaulaliina, jonka valmistumista hiukan jo ehdin epäillä... Pienen paineen alla, pikkujouluristelyn lähestyessä, tehostin solmujen selvittelyä ja valmista tuli!

Malli on omasta päästä, lankana Asa Gjestal Spinnerin merinovillaa (ettei kutita...) ja puikot nro 3 ja 5. Ensinmainituilla puikoilla neulottiin, toiseksimainitut olivat 11:sta lankakerän hallintaa varten... Ehkä pystyraitakaulaliinan tekoon voisi olla jokin helpompikin tapa, mutta minä tein näin. Mittaa kaulaliinalla on 2 m ja leveyttä 15-16cm. Tähän lopputulokseen olen tosi tyytyväinen, kaulaliina on kiva sekä omistajansa, että tekijänsä mielestä!

Ja sitten ne kuvattomat neuleet. Joskus silloin syksyllä tein sienestysretkiä ajatellen itselleni pipon Tennesseestä. Sama pipo on edelleen käytössä, eipä ole vielä villaisemmille ollut tarvetta... Ja isälle tein pätkäsormiset sormikkaat synttärilahjaksi remppahommia varten, jottei käsiä niin palelis.

Muun liikenevän ajan olen käyttänyt joulumyyjäisiin valmistautumiseen :)

tiistaina, lokakuuta 03, 2006

Arkivapaat ja vesisade ovat neuleiden kannalta tuottoisa yhdistelmä!



Branching out valmistui, lankana Katian Topolino -mohairsekoite ja puikkoina nro 5 pyöröt. Aloitin huivin neulomisen Knittyn ohjeen mukaan aikaslailla kuukausi sitten, muutaman ekan päivän olin ahkera, mutta sitten aloin epäillä huivista tulevan liian lyhyen. Yritin löytää lisää lankaa, tuloksetta. Tekele hautautui kaappiin, tein sitä pari riviä silloin tällöin, lähinnä velvollisuudentunnosta.

Eilen sitten etsin tekeleen käsiini ja eipä siinä kauaa mennyt. Ja mitatkin pingotuksen jälkeen on n. 23 cm x 160 cm, eli ihan riittävän pitkä huivista tuli epäilyistäni huolimatta. 50 grammasta lankaa siis tosiaan voi saada kaulahuivin!

Tykkään tuosta nyt valmiina kovasti, kannatti neuloa valmiiksi. Ja loppujen lopuksi huivi oli nopea tehdä, jos ei lasketa lukuisia taukopäiviä... Mallikertaa en kyllä oppinut ulkoa, vaan aina piti seurata kaaviota. No, ehkä senkin olisi oppinut, ellei olisi pitänyt niin pitkiä taukoja. Eli voisin joskus tehdä BO:n jonkun toisen värisenäkin. Tai sitten voisin seuraavaksi kokeilla jotain ihanaa kolmiohuivia, nyt kun on pitsineuletta vähän harjoiteltu :)

maanantaina, lokakuuta 02, 2006


Tässä on hermojaraastavin neuleprojektini...

Aloin tehdä kultsille kaulaliinaa pystyraidoin, 1 o ja 1 n, ei ole vaikeata. Mutta, kaulaliinaan muodostuu 11 pystyraitaa, eli tekeleessä on koko ajan kiinni myös 11 lankakerää. Ja joka kerroksella, joka langanvaihtokohdassa pitää eri väriset langat kiertää keskenään, mikä taas saa langat sotkeutumaan... Montaa kerrosta ei voi neuloa, ennenkuin pitää selvittää langat, johon menee aikaa vähintäänkin tuplasti neulottuun aikaan verraten.

Olen kokeillut erilaisia järjestelmiä langankiertoihin ja lankakerien järjestyksiin solmujen välttämiseksi, tuloksetta. Olisiko ainoa keino saada pystyraitahuivi tehtyä ilman langansotkuja neuloa 1 raita valmiiksi asti ja sitten neuloa siihen seuraava kiinni aina jotenkin poimien silmukka edellisen raidan reunasta?

Boolikulhokin pääsi hyvään käyttöön, keräsin lankakerät sinne. Sotkut olivat vielä pahempia kerien pyöriessä pitkin olkkaria ja sohvan alla pölykoiria tervehtimässä...

keskiviikkona, syyskuuta 27, 2006


Neuloin äidille huivin synttärilahjaksi, aikaa ei ollut paljon, joten valitsin nopeatekoisen mallin,
Feather and Fan Scarfin Langankierre-blogin ohjeen mukaan. Lankana on Sandnes Garnin Kitten Mohair, jota kului 2 kerää, neuloin kuutosen puikoilla. Vaikka kuvio sinänsä on yksinkertainen, se on mielestäni kaunis. Voisin neuloa joskus samanlaisen huivin itsellenikin.

Tässä vielä lähikuvaa.

Huivista tuli isompi kuin odotin, se on kooltaan noin 38 cm x 160 cm, kuitenkaan 2 lankakerästä ei tule painoa enempää kuin 100 grammaa. Ja kun huivi on noin iso, sitä voi käyttää sekä harteilla, että kaulahuivina.

En ole aiemmin neulonut Kitten Mohairista, ihana, pehmeä ja kevyt lanka, mutta purkaminen on ärsyttävää, kun mohairhöytyvät kiertyvät toistensa ympärille. Ei kannattaisi neuloa väärin, mutta sitä purkamistakin tuli kokeiltua. Neulottuani 1 ja puoli kerää, totesin, että ensimmäiset puoli kerää neulottuani olin onnistunut vaihtamaan nurjan ja oikean puolen keskenään... Huivi valmistui kuitenkin ajoissa :)

lauantaina, syyskuuta 23, 2006


Tämä vauvan neulesetti tuli valmiiksi jo alkuviikosta, mutta on esittelyssä vasta nyt koska pikkuneidin ristiäiset olivat tänään, enkä halunnut, että vauvan vanhemmat tai isovanhemmat näkevät sitä etukäteen. Eihän sitä koskaan tiedä kuka blogiani lueskelee....

Bolero on neulottu huhtikuun Suuren Käsityölehden ohjetta soveltaen. Pipon ja tossukoiden malli on omasta päästä, tein kuitenkin niihinkin samanlaiset rimpsureunukset kuin boleroon. Lankana Wool ja puikot oli 2 1/2 ja 3.

Vauvan asusteita on kiva neuloa, koska ne valmistuvat nopeasti ja näyttävät niin söpöiltä! Koon arviointi on vain vaikeaa, toivottavasti nämä ovat sopivat :)

tiistaina, syyskuuta 19, 2006



Neuloin kalastussormikkaat synttärilahjaksi kultsini kalastuskaverille. Lankana Virtain Villan aito lampaanvillalanka, että pitäis olla lämpimät syyssäilläkin. Malli on jälleen omasta päästä. Ja onnistuin neulomaan sormikkaista kerralla sopivan kokoisetkin.

Branching Out-huivin teko on hiukan vastatuulessa, oon neulonut jo melkein kaiken langan, mutta huivilla ei mielestäni ole tarpeeksi mittaa. Se ylettyy just 2 kierrosta kaulan ympäri, eikä lankaa riitä enää kuin n. 20 senttiin. Ja sitä lankaa (Katian Topolino -vaaleanpunainen mohairsekoite), ei tunnu enää löytyvän... No, pingotus toivon mukaan pidentää huivia vielä sopivasti.

Ai niin, ostin ompelukoneen, josta olen haaveillut jo pitkään! Se on ihan tavallinen, löytyy suora ommel, siksak, muutama jousto-ommel ja napinläpi, muuta mä en tarvitsekaan.

Listalla on heti monta juttua, joita pitäis ommella. Ainakin vuori kesällä virkattuun laukkuun ja Suvista neulottu toppi kaipais tuunausta, sille kävi pesussa just niin kuin pelkäsin, eli se lyheni ja leveni. Ainoa tapa saada siitä vielä käyttökelpoinen on kaventaa reunoista pari senttiä. Saa nähdä miten onnistuu, ainakaan pahemmaksi se ei voi mennä...

torstaina, syyskuuta 07, 2006


Säiden alkaessa viilenemään totesin, ettei Hederat paljoa varpaita lämmitä... Tekaisin paremmin syyssäihin sopivat sukat seiskaveikasta, ihan perinteisen mallin mukaan, 3,5 puikoilla. Tuli ainakin nopeesti valmista. En jaksa ikinä höyryttää sukkia, ainakaan omaan jalkaan tulevia. Turhaa työtä.

Brancing out-huivi on edistynyt parikymmentä senttiä. Aion olla uhkarohkea ja ottaa sen mukaan neuletapaamiseen, vaikka viimeksi Hedera-sukkien neulomisyritykset päätyivät purkamiseen...

lauantaina, syyskuuta 02, 2006

Juuh... Olen vielä hengissä, neulonkin jotain ja päivitän blogianikin joskus, vaikka edellisestä päivityksestä onkin jo ...ööh... 19 päivää :)


Näitä sukkia olen väkertänyt reilut 2 viikkoa. Tai oikeastaan ekaa sukkaa tein 2 viikkoa ja toista 2 päivää... Mallina on Hedera, sovellettuna oman pään mukaan, tein varsista lyhyemmät ja kantapään kohdalla kyllästyin kokonaan lukemaan ohjetta. Kuvio sentään on alkuperäisestä ohjeesta sinällään, oli kiva ja helppo neuloa, toistettiin vain neljää eri mallikertaa. Lankana on Kotiväki-kerän loppu, 98 grammaa alunperin, se olisi riittänyt muutaman mallikerran pidempiin varsiinkin, eli lankaa ei paljoa kulunut. Neuloin 2,5 puikoilla.

Inspiraation näihin sukkiin sain Jatan sukista, jotka on niin söpöt! Tottapuhuen valkoinen väri on oikeesti paljon söpömpi näissä sukissa , mut eiköhän noi mustat mulle kelpaa :)

Ideoita olis paljonkin kaikkeen uuteen kivaan, mut seuraavaksi puikoille pääsee BO vaaleanpunaisesta mohairista. Saas nähdä kauanko väkerrän sitä. Ja jos selviän siitä hyvin, voisin kokeilla neuloa jonkun isomman huivin...

maanantaina, elokuuta 14, 2006


Edellinen kännypussukka, joka oli tehty reilu puoli vuotta sitten seiskaveikasta, tuli tiensä päähän. Se oli laukun pohjalla kuljettuaan nuhjaantunut ja tiputti nappinsakin jo, joten oli aika tehdä uusi.

Kännyni on pääväriltään vaaleanpunainen ja reunat ovat harmaat, joten tietty suojuksenkin pitää olla samaa sävyä. Käsityökaapistani löytyi sopivasti piposta jäänyt keränloppu vaaleanpunaista Violaa ja ikivanhaa Kotiväkeä, joka edellisen kerran on esiintynyt vyössä. Nappasin käteeni nelosen virkkuukoukun ja työ valmistui netissä surffailun ohella parissa tunnissa.

Olisin voinut tehdä tuosta vähän erikoisemman näköisenkin, mutta virkkasin ihan vaan kiinteitä silmukoita (? onkohan ne niitä, virkkaustermistö ei ole oikein hallussa... ). Välillä pujotin koukun alemmista kerroksista läpi, niin tuli vähän vaihtelua pintaan, samalla pussukasta tuli vähän paksumpi ja suojaavampi. Kiinnityksenä on simppeli ketjusilmukkapötkö. Eiköhän tuo seuraavat puoli vuotta toimi :)

sunnuntaina, elokuuta 06, 2006

Välillä jotain valmistakin esittelyssä... Olen näköjään viime aikoina keskittynyt lähinnä lankojen värjäilemiseen ja hankkimiseen, mutta niistä tekeminen on jäänyt vähemmälle. Tai olen mä pari joulu-juttua tehnyt jo, mutta hys-hys niistä :) Jouluunhan on enää alle puoli vuotta! Mä olen aivan joulu-fani ja alan tosiaan hössöttämään siitä ajoissa.

Juu, kahvat pääsi kassiin vihdoinkin. Lankana Erica, jota kului noin 3 kerää, eli 150 grammaa. Ja koukun koko oli 4. Malli on ihan omasta päästä.

Aloitin kassin teon jo kuukausi sitten Sorsapuiston neuletapaamisessa, mutta sen jälkeen ei ole tullut koskettua koko tekeleeseen, kunnes tänä aamuna kaivoin sen käsityökaapistani. Valmista tuli tunnissa tai parissa.

Vuori olisi kassille eduksi, kun virkkaus on niin harvaa, että ainakin avaimet tippuu läpi. Kangaskin vuoria varten mulla jo olisi, mutta kun ei ole sitä ompelukonetta, joten kassi saa toistaiseksi kelvata tuollaisena. Kiinnitin kahvat kyllä niin, että ne on helppo irrottaa, jos se vuori tulee joskus tehtyä.

keskiviikkona, elokuuta 02, 2006

Terveiset Ahvenanmaalta! Pari sataa kilsaa tuli pyöräiltyä ja aurinko helotti täydeltä terältä koko viikon. Kiva reissu!


Lankaa tarttui mukaan vain yksi vyyhti, vajaa pari sataa grammaa. Pyörälaukkujen kapasiteetti kun valitettavasti on niin rajallinen :( Kyseinen vyyhti löytyi Maarianhaminalaisesta aikas monipuolisen tuntuisesta lankaliikkeestä, jonka nimi ei tietenkään jäänyt mieleen.

Halusin ostaa nimenomaan Ahvenanmaalaista lankaa, ja Ulfsby Källarkrogin lampaat kuulemma laiduntavat jossain Maarianhaminan ja Godbyn välimaastossa. Olkoonkin, että villat kuitenkin kehrätään ja värjätään Pirtin Kehräämössä.

Ajattelin, että tuosta lankavyyhdistä voisi tekaista vaikka ihan sukat tai säärystimet, tuo monivärisyys olis varmaankin edukseen ihan sileänä neulepintana. Ja kunnon villa lämmittää talven pakkasilla kivasti, vähän vaikea vaan kuvitella näinä hellepäivinä...

torstaina, heinäkuuta 20, 2006


Kyllä se kasviväri vaan Nalleenkin tarttui! Tässä tulos nokkosvärjäyksestä, puretusaineena oli alunaa ja rautavihtrilliä. Kuvaukset olis tietty voinut hoitaa päivemmälläkin.

Tein kyllä värjäyksen kaikkea muuta kuin kirjan ohjeiden mukaan. Keitin kiloa nokkosia vedessä tunnin, sekoitin liemeen alunan ja heitin lankavyyhdit joukkoon. 45 minuutin kuluttua lisäsin rautavihtrillin ja annoin lankojen olla liemessä vielä vartin. Huuhtelin langat ja laitoin ne vielä mikroon, että värit kiinnittyisi paremmin, koska en kuumentanut lientä enää värjäyksen aikana. Niin, ja lankaakin oli 300 grammaa, kun tuolle väriainemäärälle lankaa suositeltiin värjättämän 100 g. Olin vähän ahne.

Seuraavaksi voisi kokeilla vaikka järvikaislaa, saniaista, kanervaa ja vaikka mitä muuta!

Minusta ei muuten kuulu täällä taas hetkeen mitään, lähden Ahvenanmaalle pyöräilemään viikoksi!

Edit: Korjailin vaan kirjoitusvihreitä... :)

tiistaina, heinäkuuta 18, 2006

Eipä ole tullut päivieltyä blogia aikoihin, joten lienee parasta pitää pieni selittelytuokio... Olen lomaillut maalla ja unohtanut kaikki, tai ainakin likimain kaikki neulejutut... Sen sijaan olen poiminut ja säilönyt mansikoita, hoitanut tomaatteja kasvihuonessa, tehnyt heinätöitä, sekä saunonut :) Eli kaikkea oikein rentouttavaa, ihanaa ja etenkin jotain aivan muuta kuin oikeasti oikeissa töissä teen.

Sain kyllä pienen inspiraation lankojen värjäykseen! Molemmat mummuni ovat värjäilleet itse kasviväreillä lankoja ja päätinkin jatkaa sukupolvien perinteitä, saa nähdä mitä tästä tulee!

Lainasin jo värjäyskirjaa toiselta mummultani ja lueskelin sitä eilen iltalukemisina. Tänään sitten lähdin innolla ostamaan puretusaineita ja lankaa. Apteekki oli auki, joten sain alunaa ja kuparivihtrilliä, mutta Virtain Villa olikin kesälomalla ja suljettuna :( Hätäpäissäni ostin sitten Nallea, mitenkähän mahtaa villa-polyamidi-sekoitus värjääntyä? Menen nyt keräilemään koe-erää varten kasveja ja testailen vielä tänään miten käy, pitäkää peukkuja, että väri tarttuisi!

sunnuntaina, heinäkuuta 09, 2006


Tekaisin kesäpipon itselleni!

Lankana Viola, nro 3 puikot ja kuvio on lainattu Fifiltä. Lankaa kului ainoastaan noin puolet 50g kerästä, olin ostanut 2 kerää lankaa pipoa varten! Vähän huonosti arvioitu... Aloittelin pipoa jo Viikinsaaren neuletapaamisessa, mutta totesin tekeleen liian isoksi, purin ja tein uudelleen 4 kuviota pienempänä.

Alunperin aloin suunnitella pipon tekoa ajatellen parin viikon päästä olevaa Ahvenanmaan pyöräilyreissua. Siellä kun tulee pidettyä pyöräilykypärää ja sitten on hiukset litassa, kun kypärän ottaa pois, niin pipo on kiva kiskaista päähän. Piposta tuli sopivan ilmava, niin ei hiosta vaikka aurinko helottaisi kuinka. Tuosta tuli niin kiva, et sitä varmaan tulee pidettyä muutenkin kuin vain pyöräilyreissulla.

sunnuntaina, heinäkuuta 02, 2006


Sain trikookassin valmiiksi viikonlopun aikana ja se pääsikin heti käyttöön. Materiaalina siis trikookude ja työvälineenä virkkuukoukku nro 8. Strategiset mitat ovat 22cm x 30cm.

Tästä tuli heti mun kesän suosikkikassi! Tähän mahtuu just sopivasti känny, lompakko, kalenteri ja avaimet. Ai niin, ne kahvat piti tulla tähän... Totesin kuitenkin jossain vaiheessa, että ne kahvat on liian hennot trikookuteen kanssa, joten saan tehdä uuden kassin kahvoille.

torstaina, kesäkuuta 29, 2006

Uh-huh... Väliraportti tulevan kassin ääreltä: Trikookude tuntuu olevan suurinpiirtein yhtä helppoa virkattavaa, kuin rautalanka. Tässä hommassa saa ihan tosissaan käyttää voimaa. Hauis kasvaa!

Ehkä minunkin olisi kannattanut tän projektin sijaan tehdä excursio Toikalle, putkiksen kanssa olis varmaankin selvinnyt helpommalla. Mutta onpa ainakin uniikki kassi mulle tulossa :)

tiistaina, kesäkuuta 27, 2006


Voi hyvät hyssykät sentään mitä tuli taas käsitöiden eteen tehtyä...

Eilen olin kaupungilla erinäisissä liikkeissä katselemassa sopivaa, paksua lankaa kassiksi kahvoilleni. Jotenkin sitten päädyin siihen, että Taito Shopin trikoomatonkude on parasta tarkoituksiini. No, ei siinä vielä mitään, mutta kun se myydään noin kahden kilon vyyhdeissä, ja kaksi kiloa on yhteen kassiin liikaa.

Pääsin kuitenkin myyjän kanssa sopimukseen, että saan ostaa trikookudetta vähemmänkin, mikäli kerin sen vyyhdiltä itse. Eilen tähän päätelmään päädyttäessä kello olikin jo kuusi ja liike menossa kiinni, joten vasta tänään päästiin itse asiaan.

Olin paikalla noin puoli 5, ja kulutinkin sitten aikaani kuuteen asti, eli puolitoista tuntia kerien hemmetin takkuista trikookudetta. Toiset asiakkaat tais hieman vilkuilla, et mitähän tuokin tekee, paikalla tais vilahtaa myös Kati, mutta mä katsoi parhaimmaksi piiloutua vyyhtini taakse ja vauhdittaa kerimistä.

Niin, tuon aherruksen tuloksena siis muutama kerä = 450g trikookudetta. Aika vähän työmäärään ja ajankulutukseen nähden mun mielestäni. En suosittele kenellekään! Laukusta olisi parasta tulla hieno!

sunnuntaina, kesäkuuta 25, 2006

Juhannus meni hujauksessa, vaikken neulonutkaan mitään. Tänä iltapäivänä kotiintullessa olikin jo hirveet neulevieroitusoireet ja tartuin heti puikkoihin.


Ensin valmistui keskiviikon neuletapaamisessa aloitettu Molly-panta. Tälläisen on ehtinyt neuloa ainakin Tarja ja Laura ennen minua.

Mä tosin hiukan oikaisin (eli en lukenut ohjetta kunnolla loppuun, ennenkuin aloitin...) ja i-cord jäi tekemättä alkuun, joten sovelsin hiukan ja tein kiinnitysnauhat jälkikäteen virkaten. Lankana mulla oli joku nurkasta löytynyt Kotiväki kaksinkertaisena. On kyllä kiva panta! Tuntuu sopivalta päähän ja nostaa hiukset mukavasti ylös niskasta hiostamasta.

Seuraavaksi kaivoin esille Butterflyn kappaleet patjan välistä, missä ne oli pingottuneet pari päivää. Etu- ja takakappaleet näytti ensin aivan eri kokoisilta, vaikka tarkistin tiheyden ja silmukkamäärien olevan aivan samat. Luulin jo joutuvani neulomaan jomman kumman uudelleen. Pienen venyttelyn ja muotoilun jälkeen sain ne kuitenkin sopimaan yhteen ja valmista tuli! Olen tyytyväinen! Ainoa mikä mietityttää on se mitä tapahtuu ekassa pesussa, kun tuo lanka vaikuttaa jotenkin höttöiseltä.

Nyt on hassu olo, kun mulla ei ole mitään neuletta kesken, eikä oikein mitään suunnitelmia seuraavasta. Paitsi ne kahvat...

sunnuntaina, kesäkuuta 18, 2006


Nämä mun on pakko esitellä, vaikka kyseessä ei ole neule, eikä virkkaus. Sain ihanat helmet! Tulen pitämään näitä koko kesän!

Oltiin Tallinnassa teemalla "Juomat Juhannukseksi", lankoja en ehtinyt katselemaan, koska maissaoloaikaa oli vain pari tuntia. Laivalta löytyi kuitenkin ihania Aarikan koruja. Tallinkin Galaxy on ollut merellä vasta kuukauden ja sen kyllä huomasi, monet laivat on niin nuhjuisia, mutta tuolla jopa tuoksui uudelle. Aurinkokin paistoi ihanasti, joten eipä voi muuta todeta, kun että olipa kiva viikonloppu!

Haamupäivitys: Jouduin poistamaan anonyymikommentointimahdollisuuden.

keskiviikkona, kesäkuuta 14, 2006

Niin vaan meni KIP-päivä ja Erämessutkin, eikä tullut neulottua silmukkaakaan koko päivänä. Messuilta tultua lähdettiin kavereiden kanssa hillumaan kaupungille, neuleet jäi kotiin. Taidan olla aika epäneuloja...

Muutenkin on tullut neulottua tosi vähän, topintekeleeseen on tullut lisää vain 2 ja puoli mallikertaa sitten viime postailun. Olis ihana neuloa, kun vaan ehtis. Mä olen huomannut, että mun hartiat on niin tottunut neulomiseen, et jos olen pari päivää neulomatta, niin johan alkaa kiristämään. Äsken neuloin muutaman kerroksen, hartioideni parhaaksi ;)

Tuntuu, että kaikki mun aika menee töissä ja se vähä aika, minkä olen kotona, menee nukkuessa. Nytkin kyllä jo uni maittais, et jaksais taas huomenna mennä ahkeroimaan. Vielä odotan, et pesukone pesee pyykit loppuun, ripustan ne ja sitten tutimaan!

perjantaina, kesäkuuta 09, 2006

Huomennahan olisi KIP-päivä... Tunnen oloni ihan huijarineulojaksi, kun olen menossa Erämessuille ja jätän neulomiset väliin. Vai pitäisiköhän ottaa neule messuille mukaan?



Tässä on tekeillä oleva Pirkan Butterfly Suvista. Yllättävän kivoja nuo Pirkan neulemallit! Siellä oli muutama muukin toteuttamiskelpoiselta vaikuttava ohje. Lanka on aivan eri paksuinen kuin alkuperäisohjeessa, joten silmukkamäärät piti laskea uusiksi. Takakappale on jo valmis, tuossa on tulossa etukappale, josta eka mallikerta on tehtynä. Tuo tuntuu kivalta mallilta neuloa!

Suvi on aikas pölyävää neuloa, vai kuvittelenko vain? Ja lisäksi se tuntuu sen verran huokoiselta, että paljonkohan kutistuu pesussa? Toivottavasti ei ole neule pilalla ekan pesun jälkeen...

keskiviikkona, kesäkuuta 07, 2006


Minullakin on nyt kahvat! Löytyivät sitten vihdoin Harrasteesta, siellä olikin yllättävän hyvä kahvavalikoima, suosittelen poikkeamaan. Minä ainakin ostan mieluummin livekaupasta, kuin nettikaupasta, hypistely on kivaa!

Laukkuosuus puuttuu vielä kahvojen ympäriltä. En tiedä vielä edes minkä värisen haluan, saati sitten mallia tai tekotapaa. Ehkä haluan vaaleanvihreän tai ruskean.

Aleksi 13 mainosti Aamulehdessä ihania virkattuja kesäkenkiä, mut eipä ollut sopivaa kokoa enää jäljellä, kun sinne puolen päivän jälkeen pääsin. Poikkesin sitten muutaman kenkäkaupan läpi, vastaavan tyylisiä kenkiä ei löytynyt. Pystyisiköhän kengät virkkaamaan/tekemään itse?

sunnuntaina, kesäkuuta 04, 2006


Virkattu kukkatoppi valmistui vihdoinkin. Ohje tuoreimmasta Modasta, lankana Erica ja virkkuukoukku nro 4.

Miljoonan langanpään päättelyyn meni likimain yhtä pitkä aika, kuin itse virkkaukseen. Tuntui, ettei ne langanpätkät lopu ikinä!

Tykkään tuosta topista kyllä kovasti! Se tuntuu tosi monikäyttöiseltä, alle voi laittaa erivärisen topin/t-paidan ja pitää sekä farkkujen, pellavahousujen, että hameenkin kanssa.

sunnuntaina, toukokuuta 28, 2006

Kauhean hitaasti edistyy toi mun virkkaukseni. Mokat on paikkailtu, mut silti tekemistä riittää, ennenkuin saan kukkatopin valmiiksi.

Haluaisin sen pian päälleni, mutta täs sitä vaan surffailen ja virkkuut lepää sohvan vieressä lattialla. On tehnyt kuitenkin joka päivä sille topille jotain, mut ei se vaan valmistu.

Pian alkaa epätoivo iskeä, kun katselen toisten blogeja ja valmistuvien käsitöiden virtaa... Mä olen vaan niin hidas...

maanantaina, toukokuuta 22, 2006


Tässä tulee nyt varoituksen sana: Älkää vaan kukaan ottako mallia tosta mun edellispostauksen virkkauskuvasta... Tuli luettua ohjeet sitten hiukkasen huonosti...


Kyseessä on tuoreimman Modan malli numero 30. Mä virkkasin kukkaset pitkiksi ketjuiksi, kuvittelin, että ne kukkaketjut yhdistetään lopuksi. No, kun sain kaikki kukat virkattua, totesin, että eihän tää näin mene.

Nyt sitten puran kukan kerrallaan ja virkkaan sen suoraan kiinni joka reunastaan viereisiin kukkiin niinkuin ylläolevasta näkyy.

Eli mikäli olisin tavaillut ohjetta alunperin 5 minuuttia enemmän, niin kesätoppini olisi jo valmis *hiljaista sadattelua*... Voi minua...

keskiviikkona, toukokuuta 17, 2006

Virkkaaminen ei sovi minulle, tai tarkemmin sanottuna oikealle olkapäälleni... Auts, kun se on kipeä!

Onneksi löysin eilen surffaillessani toteuttamiskelpoisen neuletopin ohjeen, nimittäin Pirkan Butterflyn. Täytyy seuraavaksi mennä tutkimaan Vapaa Valintaan sen paljon puhutun Suvi-langan vahvuutta...

Toivottavasti olkapääni suostuu edes neulomaan kanssani. Täytyy virkata sitä kukkatoppia pikkuhiljaa, kukka päivässä vauhdilla, siitä ei kyllä tule ufoa!

maanantaina, toukokuuta 15, 2006


Siirryin mohairista kesäisempään lankaan, eli puuvillaan. Koitin etsiä jotain kivaa neulottavaa kesätoppia, mut sen sijaan päädyinkin virkkaukseen. Uusimmassa Modassa oli kivannäköinen kukkatoppi, jota aloin toteuttamaan.

Kuva ei tee langan värille oikeutta, tuo on sellanen keväisen vaaleanvihreä, ennemmin raikkaan sävyinen, kuin tunkkaisen harmaa, miltä näyttää kuvassa.

Mutta yksi asia tökkii jo tässä vaiheessa... Nimittäin tuo pääteltävien langanpäiden määrä. Joka ikisestä kukasta (joita tulee kymmeniä!) jää yksi langanpää pääteltäväksi, aloituslanganpään piilotan jo tekovaiheessa... Miten noi sais pääteltyä helpoiten ja nopeiten? Onko neulalle vaihtoehtoja?

lauantaina, toukokuuta 13, 2006


Nyt bolero on sitten valmis! Oon kyllä oikein tyytyväinen! Mohairlanka on tosi lämmittävää, mut kesäillathan voi olla viileitä...

Välillä oli tuon neulomisesssa aktiivisempia ja välillä vähemmän aktiivisia päiviä, mutta kyllä se vaan valmiiksi tuli. Tuohon ei kulunut lankaa kuin n. 2 ja puoli 50g kerää, eli tosi riittoisaa lankaa!

En ole ikuisuuteen neulonut mitään "noin isoa" työtä. Täs tulee mieleen yläasteen valinnaiset käsityöt, kun piti neuloa neulepaita. Toiset teki neuleet joillekin vauvaikäisille serkuilleen, mut minäpä valitsin toteutettavaksi jonkun hillittömän kirjoneulepaidan, siis koko neule pelkkää kirjoa... Ja mun eka iso työ, ois voinut kässäope edes yrittää vihjata jostain helpommasta työstä!! Kai se oli vaan iloinen, kun joku halusi neuloa jotain haasteellista... Mutta tuli sekin neule vaan valmiiksi ysiluokan kevään käsityönäyttelyyn, vaikka piilotinkin tekeleen jonnekin sängyn alle erinäisiä kertoja.

lauantaina, toukokuuta 06, 2006


Hitaasti hyvä tulee... Mohairboleron osat on valmiina, tässä pingottumassa... Vielä pitäis ommella osat yhteen ja neuloa resori. Hommaan ei menisi enää kuin yksi ilta, mut kun vaan saisi aikaiseksi.

Voiko nyt olla toukokuun alku? Aurinko paistaa niin lämpimästi, et on jotenkin vaikea ajatella mohairneuleen tekoa, vaikka varmasti sille olisi käyttöä kesäiltoinakin.

Seuraavaksi voisi ottaa puikoille jonkun kesäisen topin, mut mistähän löytäisin kivan mallin...? Mulla on hamstrattuna muutama kerä ihanan limenvihreää Ericaa siihen tarkoitukseen.

torstaina, huhtikuuta 27, 2006


Kuinka kauan aikaa voi oikein kulua siihen, että saa tuhottua kolme 50g kerää mohairlankaa... Olen näpertänyt jo yli viikon ja vasta vajaa 2 kerää on neulottu. Tuskaista... Kunhan tän neuleen saan valmiiksi, pitäydyn taas hetken sukissa ja lapasissa, ne sopii paremmin mun hermoille...

maanantaina, huhtikuuta 17, 2006


Tässä pääsiäisen aikaansaannokset. Virkkasin 2 vyötä vanhoista Kotiväki-lankakerien jäämistä. Kaksinkertaisellla langalla tuli ihan napakan tuntuista tekelettä. Nythän voi tehdä joka vaatteisiin sopivan vyön itse!

En ole ennen noita vöitä virkannut hetkeen ja huomasinkin virkkaamisen vaativan paljon enemmän silmäilyä kuin neulomisen. Jotain yksinkertaistahan voi neuloa suurinpiirtein katsomatta, mut mun täytyi kyllä virkatessa katsoa paljon enemmän, että mitä oikein tuli tehtyä.

Sain muuten suklaamunasta ihanan Lumikki-sormuksen! Olen luullut, ettei suklaamuniin laiteta enää edes sormuksia, kun Kinderistä tulee aina jotain koottavia leluja. Muistan, kun lapsena liki joka suklaamunasta löytyi hieno sormus tai hiuslenkki.

sunnuntaina, huhtikuuta 16, 2006


Minäkin inspiroiduin uusimman Suuren Käsityölehden ohjeista, ihania vauvaneuleita! Neuloin boleron ystävien söpölle tyttövauvalle. Aloitin aamupäivällä ja illalla neule oli valmis, välillä mallailtiin boleron osia neidin päälle ja etukappaleet neuloin uudelleen hieman isompina. Tyttö on kasvanut niin nopeasti muutamassa viikossa, etten neuletta aloittaessa osannut arvatakaan! Hän katseli äitinsä sylistä, kun neuloin puikot heiluen.

Ja minä kun haluan aina soveltaa ohjeita oman mallin mukaan, niin jätin neuleesta pois käännettävän kauluksen, sellainen mykkyrähän voisi painaa ikävästi pienen niskaa! Tein vain nyppykoristeen joka reunaan.

Kuvassa langan väri ei muuten erotu kunnolla, lanka oli herkullisen vaaleanpunaista.

perjantaina, huhtikuuta 14, 2006

Jaa mitä?! Talviko ohi?!

Nalle on kyllä sitten nii-in riittoisaa lankaa! Yksi 150 gramman kerä ja mitä kaikkea siitä saakaan! Sormikkaathan valmistuivat jo muutama viikko sitten, pipo tiistaina ja kaulaliina toissapäivänä. Sormikkaista kyllä huomaa, että niitä on ja käytetty, sävy on hieman tummenpi kuin muissa...

Eilen poikkesin Koskarin lankakaupassa ohikulkiessani, mut en sitten ostanut mitään, kun eipä ollut mohairboleron lankatietojakaan mukana. Vaaleanpunainen Kitten Mohair tuntui kyllä ihanan pehmeältä!

Vietin pari päivää "kotikotona", löysin sieltä ihania vyönsolkia. Derean esimerkistä innostuneena olen alkanut haaveilla virkatusta vyöstä!

sunnuntaina, huhtikuuta 02, 2006

Mitähän mä olen oikein viime aikoina tehnyt? Neuleita ei ole juurikaan valmistunut, eikä sitämyötä juttuja blogillekaan.


Nämä sormikkaat valmistuivat jo parisen viikkoa sitten rakkaalleni pilkkisormikkaiksi. Lankana oli Virtain Villan aito pässinpökkimä villalanka.

Palmikkopipon tekoa sormikkaiden seuraksi olen yrittänyt aloittaa, mutta Vapiksesta ei löytynyt 2 ja puolen pyöröpuikkoa, enkä jaksanut sillä reissulla lähteä pidemmälle, joten homma jäi siihen. Olen tehnyt kyllä jo laskelmia silmukkamääristä, 190 s tuntuu kyllä isolle määrälle pienillä puikoilla Nallelangasta, ehkä laskelmat menivät pieleen... Mutta ainahan voi kokeilla ja purkaa...

sunnuntaina, maaliskuuta 19, 2006


Sainpas sormikkaat valmiiksi tänään! En jaksa kyllä höyryttää. Nuo pääsevät käyttöön heti huomenna, toivottavasti ei ole kovin kylmää... Ihan kivathan niistä tuli, mut pitkään niitä ei pidä tarkastella, eikä ainakaan vertailla palmikoitten kierteiden määriä sormikkaiden välillä. Meni laskut ilmeisesti hieman pieleen jossain vaiheessa...

Noille sopis seuraksi samanlaisin palmikoin tehty pipo, sen vois saada vielä samasta kerästä. Mutta sitä ennen teen pilkkisormikkaat/kynsikkäät rakkaalleni.

Kunnes palmikkopipo valmistuu, voin käyttää joskus ennen joulua neulomaani BiBoa. Lauran blogi ja BiBo olivat muuten eka tutustumiseni neuleblogimaailmaan!

Tässä on vihdoinkin valmis-kuva turkoosista huvistani. Erottuu aikas kivasti nuo kuviot mun mielestäni. Olen tyytyväinen.

Kävin muuten Akateemisessa joku päivä loppuviikosta, ja kuinkas kävikään, sielläkin pääsi neulomaan! Puikoilla oli Harry Potter -kaulaliina, joten mun tietysti piti neuloa kerros. Edellinen neuloja oli tiputellut varmaan puolet silmukoista, joten mun täytyi samalla paikkailla vähän hänen tekemisiään...

Neulerintamalla on kyllä mun osaltani ollut hieman hiljaista. Sormikkaiden edistyminen on alkuinnostuksen jälkeen ollut melkoisen hidasta, muutaman kerroksen neuloin eilen ja toka sormikas on sormien aloituskohdassa.

Meillä on nyt kaksi aktiivista kissaneitiä hoidossa, joten neuleiden suhteen pitää olla huolellinen eikä jättää lankakeriä pitkin poikin. Mäkin olen tottunut vaan jättämään kaikki keskeneräiset tekeleet odottamaan sohvan viereen koriin tai lattialle, mut nyt ei onnistu. Tai oikeastaan en edes halua kokeilla, mitä yön aikana tapahtuisi vaikkapa puolivälissä olevalle palmikkosormikkaalle, hui!

Eilen käytiin hiihtämässä -ilman säärystimiä- ja on pakko todeta, että Kaupin ladut ei sovi aloittelijalle! Siis apua mitä mäkiä! Pakko oli kaatua eräässäkin alamäessä, kun vauhti vaan kiihtyi, enkä ollut lainkaan varma, selviänkö edessä olevasta mutkasta, vai päädynkö päin edessäolevaa kuusta! Huhhuh, suuntaan seuraavaksi jäälle hiihtämään, en halua enää joutua yhteenkään valtavaan ylä- saati alamäkeen!

Näin eilen kaupungilla kivan pipon jonkun nuoren naisen päässä, sorry tuijottelusta... Siinä oli "pohjana" turkoosia sileää oikeaa neuletta oleva pipo ja päällyskerroksena virkattua, värikästä kukkakuvioita. Vois koittaa neuloa joskus itsekin tuollaisen.

torstaina, maaliskuuta 16, 2006

Voi nyyh! En sitten päässyt osallistumaan neuletapaamiseen, koska en ollut eilispäivänä paikkakunnalla... Täytyy sitten odottaa kuukausi seuraavaa. No, ehdinpä ainakin harjoittelemaan lisää neulomisen saloja ennen sitä.

Olin muuten tosi ahkera (ainakin omasta mielestäni) turkoosin huivini kanssa tiistaina. Sain sen neulottua valmiiksi, tein siis yhden päivän aikana noin 1/3 siitä! Hämmästyin oikein, et kuinka nopeasti se sitten valmistuikaan, kun oli päivä aikaa keskittyä työteon sijaan harrastuksiin. Päättelyt tein eilisen aikana ja tänään päivemmällä lupaan kuvata sen tänne blogilleni.

Olin muutenkin neulemielessä ahkera tiistaina. Nimittäin puoli 8 illalla keksin, et voisin aloittaa neulomaan palmikkosormikkaita, kun kerran huivikin valmistui. Ehdin juuri sopivasti Vapaa Valintaan hakemaan lankaa. Ostin ihan tavallista luonnonvalkoista Nallea ja sain sormikkaat puikoille. Toinen sormikas valmistui jo ja toisessa mennään rannekkeen kohdalla.

Sain muuten sukset lainaan ja siitä tuli mieleeni, että tarvitsisin ehdottomasti hiihtosäärystimet! Hih, taidan olla aika välineurheilija... Mutta eihän sitä voi laduille lähteä ilman kunnon säärystimiä!

tiistaina, maaliskuuta 14, 2006

Työnteko haittaa vakavasti harrastuksiani! Liki viikko viime päivityksestä! Olen ollut viimeiset kuusi päivää niin paljolti töissä ja siinä välissä kotona poiketessani olen ollut niin poikki, ettei ole tullut poikettua blogilla....

Tekniikka heittäytyi taas hankalaksi. Olisin laittanut tähän kuvan 3/4 valmiista turkoosista tekeleestäni oikeinpäin otettuna, mutta kuinkas kävikään... Otin kuvan kännykällä, koska kameraa ei ole nyt käytettävissä. Yritin siirtää kuvan Bluetoothilla koneelle, mutta en käsitä, miksen onnistu! Bluetooth on päällä sekä kännykässä, että koneessa, ja kumpikin sanoo, että yhteys toiseen on olemassa, mutta se kuva ei vaan siirry! Raivostuttavaa! Tulee siis tylsä juttu ilman kuvia.

Tuossa jossain edellisessä postauksessa mietin, että tekisinkö vielä jotkut talvikäsineet itselleni. Nyt oon päättänyt, että kunhan työn alla oleva huivi valmistuu, teen luonnonvalkoisesta langasta palmikkosormikkaat. Lanka on hankkimatta, mutta aion neuloa ohuilla puikoilla suhteessa vahvasta langasta, jotta tulee tiivistä, ettei tuuli puhaltaisi kovasti läpi. Ja palmikot olis aika kapeita, ne tulis kämmenselkään ja alkaisi heti rannekkeen alusta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Löysin muuten kivan lankakaupan! Ja mikä parasta, eräs läheiseni opiskelee ko. paikkakunnalla, aion houkutella hänet lankalähetikseni!

torstaina, maaliskuuta 09, 2006

Nyt mulle on tullut joku ihme kyllästymisen tunne siihen turkoosiin Cozyn sovellukseesn. Tai siis kiva huivintekele, mut se vaatii jotenkin tälläseltä blondilta, kuin minä liikaa keskittymistä.

Jos yritän neuloa sitä, ja samaan aikaan katsoa telkkaria, tai jutella jonkun kans, niin pieleen menee. Mun täytyy voida sitä neuloessani hokea itselleni -onneksi äänettömästi- "kierrä, oikea, nosta, 2 yhteen..." Olenko mä vähän omituinen? Vai onko tää vaan harjoituksen puutetta?

Kyseinen tekele on vasta alle puolivälin, ja aion laittaa sen harteilleni parin viikon kuluttua. No, 2 viikkoa on pitkä aika, et kyl sen hyvin ehtii valmiiksi saada, kunhan keskittyy siihen, eikä ala haikailemaan uusia juttuja, kuten tätä:



Kuva: Kauneimmat käsityöt 2/2006

Ostin ekaa kertaa elämässäni Kauneimmat käsityöt-lehden, ja totesin ihan kelpo lehdeksi. Siinä kun keskitytään neulomiseen/virkkaamiseen, eikä tarvi ostaa turhia (siis mulle turhia) ompeluohjeita. Kuvatekstitkin on siedettäviä lukea, eikä keksimällä keksittyjä lässytyksiä.

Joka tapauksessa, jo ennenkuin ostin tuota lehteä, olin ajatellut tehdä jotain mohairista kevääksi ja tää iiihana vaaleanpunainen(suosikkivärini) bolero on just sitä mitä oon ajatellut!!

Ai niin, totesin muuten tuosta turkoosista kuvasta, että näköjään olen ottanut sen kuvan nurinpäin olevasta huivintekeleestä... Voi mun sähläilyitä... Kunhan se valmistuu, yritän olla tarkkaavaisempi kuvailuissani...

keskiviikkona, maaliskuuta 08, 2006


Hyvää naistenpäivää!

Kuvassa on kiinanruusuni parhaassa kukassaan, tosin kuva on otettu joskus aikaa sitten. Tällä hetkellä siinä on vain yksi jo lakastumassa oleva kukka, mut kunhan kevät ehtii pidemmälle ja mä muistan kastella kukkaani, se kukkii lisää!

tiistaina, maaliskuuta 07, 2006


Siskolla on tänään synttäri. Hän sai yllättäen jotain käsin tehtyä lahjaksi. Eli palmikkolapaset. Asun tätä nykyä eri paikkakunnalla, kuin sisko, joten hän sai lahjansa jo viikonloppuna. Kiva antaa jotain käytännöllistä, ja lapasiahan tarvii aina! Siis ainakin talvella...

Palmikot on musta kivoja neuloa, siis tulee valmista helposti ja nopeasti, ja näyttää hyvältä. Sit taas toisaalta, joskus jonkun neuleen kohdalla miettii, että se valmistui tavallaan liian nopeasti, olis ollut kiva neuloa pidempäänkin.

Nyt muuten tajuan, etten ole neulonut lainkaan lapasia tai sormikkaita tai mitään käsiin laitettavaa itselleni tänä talvena. Pitäisköhän tästä todeta, että nyt on korkein aika, vai, että enää ei kannatakaan...

maanantaina, maaliskuuta 06, 2006


Sain kutsun 50-vuotisjuhliin. Siitähän sitten alkoi ikuisen ongelman pohdiskelu: Mitä laittaisin päälle? No, kaapista löytyi musta pitkä mekko, johon ajattelin kehittää jotain piristystä. Katselin ideoita ja löysin Cozyn. Huivin kuvio näytti kivalta ja ohje helpolta toteuttaa.

Tietty piti taas jotenkin muuttaa ohjetta oman mielen mukaiseksi. Koska huivi on tulossa mulle juhlakäyttöön, päätin tehdä sen isommilla puikoilla ja ohuemmasta langasta, jotta siitä tulisi kevyen näköinen.

Löysin Aili Jokiselta sopivaa lankaa, Filatura Di Cosan Brilla-lankaa. Aivan uusi tuttavuus mulle. Se on viskoosi-puuvillasekoitetta, pinta on kivan kiiltävä. Ostin sitten neljä kerää ja nyt on jo eka neulottu. Värin valitsin mulla jo olevaan kaulakoruun sopivaksi.

Helppo neuloa, mutta totesin, että kannattaa olla tarkkana, koska kerran tiputettua silmukkaa ei enää löydä... Kerran meni jo koko juttu purkuun. Ja samoten totesin, et joka kerroksen jälkeen on parasta laskea silmukat, jotenkin unohtuu helposti nuo langankierrot...

sunnuntaina, maaliskuuta 05, 2006



Tässä on siis kalastukseen, rakennustöihin ja muuhun talviseen näpertelyyn sopivat sormikkaat, jotka valmistuivat muutama päivä sitten. Peukku, etu- ja keskisormet ovat vajaamittaiset, jotta niillä voi tarttua kunnolla ja nimetön ja pikkusormi taas pysyvät lämpimässä. Materiaalina on aito "pässinpökkimä" eli Virtain villan lanka, jolloin käsineet tuntuvat lämpimiltä kastuneinakin.

Sormikkaat kävin tänään viemässä tädin miehelle, joka on innokas kalastaja. Tein sormikkaista vaihtokaupat vastapyydettyihin kuhaan ja haukeen.

Tää oli muuten eka kerta kun ylipäätään neuloin minkäännäköisiä sormikkaita, joten olen varsin tyytyväinen lopputulokseen! Enkä edes katsonut mistään neuleohjeesta mallia, vaan pähkäilin itse, miten saan sormet parhaiten tehtyä. No, en kyllä yleensä muutenkaan luota hirveesti ohjeisiin, vaan joka asiassa, oli sitten kyse neulonnasta tai ruuanlaitosta, sovellan ohjetta aina itse. Mulla on joku ihme pakkomielle näyttää, et kyllä mä osaan... Välillä paremmalla, välillä huonommalla menestyksellä...

perjantaina, maaliskuuta 03, 2006

Nyt mä sen tein! Olen jo pitkään jahkaillut oman blogin aloittamista ja tänään se päivä sitten koitti. Neulominen on suosikkiharrastukseni, joten neuleaiheisia juttuja on tulossa...
Itseasiassa sain juuri "rakennusmiehen sormikkaat" valmiiksi tädin miehelle, joten kunhan saan kuvan otettua, niin niistä lisää.